Ostoskori
0
0,00 €
ENTTEN TENTTEN, 14.–31.8.2025
Makers´ Gallery, Vaasa
Diagnoosina uusiutunut melanooma.
Diagnoosina ehkä kuolema ehkä ei.
Kuinka kaunis maailma yhtäkkiä on. Hetki on tässä ja läsnä. Kuinka keveää ja ilmavaa on lento siinä.
Paitsi yöllä, kun herään pakahduttavaan huoleen lasteni tulevaisuudesta. Kuinka voimakkaasti toivon saavani elää. Pitäisikö laatia testamentti?
Vuodenajat vaihtuvat ja näen kaiken taas kuin lapsi. Tammikuu on tummansininen, toukokuu tuoksuu tuomelle. Heinäkuu merenaaltoja ja tuulta, joulukuu vain uni.
Olen kiitollinen jokaisesta päivästä. Jos minua ei enää ole, kaikki muu jää ja jatkuu.
Aika kuluu. Olen elossa ja terve.
Elämä jatkuu, kaikki on hyvin.
Sanon itselleni kaikki on hyvin.
Kaikki on hyvin, kaikki on hyvin.
Kaiku päässäni muuntaa sävyn ivalliseksi.
Käyn putkessa neljän kuukauden välein.
Panikoin ja vihdoin kiitän. Kuuntelen kehoani.
Puolen vuoden välein jännitystä ja kiitollisuutta.
Myöhemmin vuoden välein.
Lähtölaskenta terveyteen on alkanut.
Välillä en saa rauhoitettua itseäni.
Välillä saan.
Olen väsynyt.
Itkettää, että saan katsoa yhä lapsiani.
Vaistoni sanoo olen terve.
Vaistoni sanoo en ole terve.
Vaistoni sanoo kaikki hyvin.
Vaistoni sanoo on olemassa sana TOIVO.
Sekin itkettää.
Me kaikki lähdemme täältä joskus. Mutta pyydän jäädä kuitenkin joksikin aikaa vielä.
Entten tentten -näyttelyni käsittelee epätoivottua ystävyyttä syövän kanssa. Kaveruutta, jossa syöpäsolut kasvavat lupaa kysymättä kehossasi ja rakentavat omaa yhteiskuntaansa sinne. Ja sitä, että miksi?!
Taiteellisen työskentelyn lomassa mietin kaikkia niitä kysymyksiä, joita syöpä minussa herätti ja jotka vaelsivat pääni sisällä lähes taukoamatta. Minulla oli pakottava tarve työskennellä kohtaamani pelottava sairaus läpi kuin lapsi, joka leikkii mieltään painavat asiat käsityskyvylleen ymmärrettäviksi.
Toivon, että näyttely auttaa kohtaamaan, ymmärtämään ja toipumaan.
Otavaisen olkapäillä
4.3.-28.3.2024
Kulttuuritalo Lilla Villan
Karhu ilmestyi teokseeni ensimmäistä kertaa vuonna 2007. Tämä on ensimmäinen näyttely, jonka omistan Metsän kultaiselle kuninkaalle. Haluan palauttaa Ohton sen arvoiselle paikalle meidän jumalaksi ja meidän esi-isäksi, jota kuuluu kohdella arvokkaasti ja varoen.
Vaikka karhussa tiivistyy perimäämme hakattu tietoisuus sen pyhyydestä, on hänet silti nykypäivänä alistettu mainoskasvoksi tuotteille ja yrityksille. Karhun hahmolla tavoitellaan luotettavia ja vahvoja mielikuvia, jotka ovat juurtuneet meihin esihistoriallisista ajoista saakka. Karhun nimiä ovat saaneet niin ihmiset kuin asuinpaikatkin.
Tempus Novum
2.-13.11.2022
Kaapelitehdas, Puristamo, Helsinki
Ykseys; Siveltimessä synestesia
Synestesia määritellään aistimuksena, joka syntyy toisen aistipiirin ärsykkeestä. Maalaus voi synnyttää synestesiaa kokevalle henkilölle musiikillisen aistimuksen. Synesteetikko voi saada myös kuuloaistimuksesta näköhavainnon. Tällöin hän voi nähdä esimerkiksi musiikin väreinä. Minulla itselläni synestesia ilmenee juuri näin. Voin kuulla värien soinnin ja nähdä sävelissä värejä, myös runot soivat minulle ja näen niiden värit.
Tutkimattomat tiet
2.6. - 30.6.2022
Galleria Artista, Kokkola
Elämä on kuin tie, jota pitkin kulkemalla tulen joka päivä enemmän minuksi. Minuus on itseys, se ydin, jonka kautta ilmennän itseäni sekä peilaan ympäristöäni. Kaikki, mitä suodattuu minuuden läpi, on heijastuksia siemenestä, ytimestä, joka minuun on syntymäni hetkellä istutettu. Meillä kaikilla on siemen, ydin, josta käsin meidän oksistomme ja juuristomme kurkottaa kohti maailmaa.
Kasvinkumppani
12.- 30.5. 2021
Galleria MABD, Oulu
Luonnon ja ihmisen välillä vallitsee sisaruus. Ihmiskunta ja luontokunta heräävät joka aamu samalla planeetalla samaan päivään. Me jaamme samoja alkuaineita. Me taivumme kohti aurinkoa ja nuokahdamme yöksi. Aurinko nousee ja laskee. Me synnymme, elämme ja kuolemme. Me kykenemme kasvattamaan lisää kukin omaa lajiamme tänne. Ihmisiä, eläimiä ja kasveja. Ihminen tarvitsee luontoa elääkseen, mutta luonto ei tarvitse meitä. Ihminen kykenee riistämään luontoa ja saattamaan luonnontilan epätasapainoon. Kykeneekö luontokunta horjuttamaan ihmiskunnan tilaa? Tekeekö se sitä juuri nyt parhaillaan?
Keväällä 2020 Suomi suljettiin. Koska olemme kuuliainen kansa, meille ei asetettu ulkonaliikkumiskieltoa. Mitä me teimme? Me menimme luontoon, me menimme metsään. Kesämökkien myynti ja vuokraus kasvoi reippaasti vuoden aikana. Yhä useampi muuttaa isoista kaupungeista pienemmille paikkakunnille. Kun lentoliikenne vähentyi, ilmakehä puhdistui. Kun Kiinassa useiden tehtaiden tuotannot jouduttiin pysäyttämään, niin isoissa kaupungeissa nähtiin pitkästä aikaa sininen taivas. Myös Venetsian kanaalit muuttuivat kristallin kirkkaiksi.
What on earth?
Tammikuu 2020
Café Bar no 9
Kun maalasin näitä teoksia Yhdysvalloissa pidettiin Ilmastokokous. Suurimpana uutisena tietoisuuteeni nousi presidentti Trumpin twiitti, jossa hän oman kykynsä mukaan luonnehti ilmastoaktivisti Greta Thunbergia. "She seems like a very happy young girl looking forward to a bright and wonderful future. So nice to see!" Greta lisäsi tekstin Twitter-tilinsä henkilökuvaukseen.
Kun maalasin näitä teoksia huomasin eräästä maanlaajuisesta lehdestä, että Sara Sieppi on muuttanut Sörnäisistä Helsingin keskustaan. Hänestä oli otettu salaa kuvia, joissa hänen omaisuuttaan kannettiin kadulla. Kuvissa avattiin lukijoille, mitä hän ja hänen muuttomiehensä milloinkin kantoivat. Esim. Saralla oli sylissään hassuja huiskuja.